Genesis 47
Joosefnoŋ kimbaa jaanoŋ kouro.
1Joosefnoŋ kema Faarao kiŋ kokaeŋ ijoro: “Noo maŋ daremuŋuruna yoŋonoŋ lama bulmakao tuuŋgia ano esuhina ilawoilagia kuuya meŋ Keinan baloŋ mesaoŋ kaŋ kaŋ kete koi Goosen balonoŋ kouma laligoju.” 2Iinoŋ daremuŋuruta yoŋoonoŋga eja 5 uŋuama Faarao kimbaa jaanoŋ uma naŋgi iŋiiro.3Iŋiima kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Oŋo naa gawoŋga meŋkeju?”
Kaeŋ qisiŋ oŋono kokaeŋ meleema ijogi: “Weleŋqeqeuruga nono maŋurunananoŋ wala laligogitiwaa so lama bulmakao galeŋkoŋkoŋ gawoŋa meŋ laligoŋ kouma laligojoŋ.”
4Kaeŋ ijoŋ toroqeŋ kokaeŋ jegi: “Keinan balonoŋ bodi lombotawo ejiwaajoŋ weleŋqeqeuruga nono lama bulmakao tuuŋnana yoŋoojoŋ nene mende mokolooniŋ. Kawaajoŋ nono baloŋ kokanoŋ tatawaga laligowombaajoŋ kajoŋ. Kaeŋ kolooro weleŋqeqeuruga saanoŋ ‘Ooŋ!’ jeŋgo jeŋ tegoŋ nonona nono Goosen prowins kanoŋ rara dundunana meagowoŋa.”
5Kaeŋ jegi Faarao kiŋnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Maŋ daremuŋuruganoŋ goonoŋ kaju. 6Iijipt kantri koi asuganoŋ goo jaanoŋ ejiwaajoŋ saanoŋ maŋ daremuŋuruga baloŋ bakaya kelega awaa iikanoŋ oŋoona laligowu. Saanoŋ Goosen prowinsnoŋ laligowu. Batugianoŋ gawoŋ awaa soro meme eja tosaaŋa laligojuti, ii moma oŋombagati eeŋ, saanoŋ noo miriwaa oro tuuŋna ii iyoŋoo borogianoŋ ama oŋona galeŋ koma oŋoma laligowu.”
7Kaeŋ ijoro Joosefnoŋ maŋa Jeikob Faarao kimbaa jaanoŋ wama karo iiro Faarao kiŋ ii kotuegoŋ muro. 8Kotuegoŋ muro kokaeŋ qisiŋ muro: “Goo yambuga dawi kolooja?”
9Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Noo yambuna 130:waa so namonoŋ liligoŋ laligoŋ kouma laligojeŋ. Noo laaligonaa yambuya kuuya ii afaaŋgoya ano osiqosigiawo kolooro. Maŋurunanoŋ yambu seiseiya namonoŋ liligoŋ laligogiti, noo yambu jaŋgonanoŋ yoŋoonoŋ kawo so motooŋgo mende kolooja.”
10Kaeŋ jeŋ Faarao kiŋ ii mombo kotuegoŋ muŋ jaasewaŋanoŋga kamaaŋ keno. 11Joosefnoŋ maŋ daremuŋa ii Faarao kiŋnoŋ jeŋ kotorotiwaa so Iijipt kantrinoŋ oŋoma Iijiptwaa baloŋ bakaya kelega awaa moŋ ii Rameses prowins (Goosen) kanoŋ oŋono. 12Joosefnoŋ kaaŋagadeeŋ maŋ daremuŋuruta ano maŋaa kanagesouruta kuuya ii nenegia embameraurugia laligogiti, jaŋgogiaa so sogianoŋ oŋoma laligoro.
Bodi kambaŋ lombotawo.
13Bodi somata ii lombotawo ero nenenoŋ baloŋ so qaono Iijipt ano Keinan kantri iyoroo kanagesogaranoŋ mono nenewaa komuŋ jambedeŋgoŋ laligogi.14Kaeŋ laligoŋ Joosefwaanoŋ kaŋ wiit dumuŋ kota sewaŋa megi iinoŋ moneŋ kuuya Iijipt ano Keinan kantri uutanoŋ eroti, ii meŋ kululuuŋ Faarao kimbaa jiŋkaroŋ miriwaa kowianoŋ ano. 15Iijipt kanageso ano Keinan kanageso yoŋoonoŋ moneŋ qaondabororo Iijipt kuuya yoŋonoŋ Joosefwaanoŋ kaŋ kokaeŋ ijogi: “Monenananoŋ qaondaborojiwaajoŋ giinoŋ mono nene nonomba. Nene mende nonombagati eeŋ, nono goo jaasewaŋganoŋ komuwoŋa.”
16Kaeŋ ijogi Joosefnoŋ kokaeŋ jero: “Moneŋgianoŋ qaonjiwaajoŋ oŋoonoŋ lama ano bulmakao ejuti, ii mono meŋ kaŋ noŋgi niinoŋ nene oŋomaŋa.”
17Kaeŋ jero kema lama bulmakaogia uŋuama kaŋ Joosef mugi. Yoŋonoŋ hoosgia, lamagia, memegia, bulmakaogia ano doŋgigia ii uŋuama kaŋ nenewaa sewaŋaga Joosef muŋ nene meŋ laligogi. Lama bulmakaogia kuuya ii Joosef mugi iinoŋ nene oŋoma iikaaŋa kanoŋ yambu motooŋgowaa uutanoŋ laaligogia naŋgoro mende komugi.
18Mende komugi yambu kanoŋ tegoro. Tegoro yambu gbilianoŋ duŋanoŋ mombo iwaanoŋ kaŋ kokaeŋ jegi: “Eja poŋnana, monenana qaonjiwaajoŋ kanianana hoŋa ii goo jaaganoŋ saanoŋ mende kolatiwoŋa. Nonoonoŋ lama bulmakaonana ii kaaŋagadeeŋ goniŋ goo buŋaga koloodaboroja. Nono ii kuuya eja poŋnana gii gondaboroniŋiwaajoŋ nononana ano balonana iikayadeeŋ eŋ nononja. Kawaajoŋ mono naa iwoi moŋ gombonaga? 19Nono mono kania naambaajoŋ goo jaanoŋ tondu komuwonaga? Nono komuniŋ balonananoŋ mono naambaajoŋ eeŋ eŋ gbaŋgbarasiŋ bolinaga? Kawaajoŋ mono nononana ano balonana sewanana meŋ iikanoŋ nembanene nonona nono saanoŋ Faarao kimbaa weleŋqeqe omaya kolooniŋ balonananoŋ kaaŋagadeeŋ iwaa buŋaga koloowaa. Nono toroqeŋ jaawo laligoŋ komuwombotiwaajoŋ mono nene kota nonomba. Nonona baloŋ gawoŋ muniŋ eeŋ mende eŋ qanda kotiga koloowaa.”
20Bodi kotiga totooŋ iikanoŋ Iijipt kanatuuru yoŋowo erotiwaajoŋ yoŋonoŋ kuuya motomotooŋ gawoŋ baloŋgia koria ii sewaŋaajoŋ aŋgi Joosefnoŋ Iijipt baloŋ kuuya ii sewaŋa mero Faarao kimbaa buŋaga koloodabororo. 21Joosefnoŋ Iijipt kanatuuru gomaŋ so kantriwaa jawo tetegoya uutanoŋ laligogiti, ii kuuya uŋuano gawmambaa weleŋqeqe omaya kolooŋ laligogi. 22Faarao kiŋnoŋ jigo gawoŋ galeŋ yoŋoo footnait tawagia oŋono meŋ iikanoŋ laaligogia naŋgoŋ laligogi. Kaeŋ kolooro nenegiaajoŋ mende bimooro baloŋgia Joosefnoŋ sewaŋa mewaatiwaajoŋ mende aŋgi. Kawaajoŋ jigo gawoŋ galeŋ yoŋoonoŋ baloŋ iikanoŋ motooŋgo kiŋ Faaraowaa buŋa mende koloogi..
23Joosefnoŋ kanageso kokaeŋ iŋijoro: “Mobu, niinoŋ oŋoaŋgia ano baloŋgia sewaŋgia mewe tegoro Faarao kimbaa buŋaga kolooja. Kawaajoŋ niinoŋ nene kota oŋombe ii saanoŋ meŋ namonoŋ komowu. 24Komogi hoŋa kolooro ii mono gosigi tuuŋ 5 koloogi kanoŋga motomotooŋ ii Faarao kimbaajoŋ ama muŋ laligowuto, tuuŋ 4 ii mombo namonoŋ komowutiwaajoŋ ano nenegiaajoŋ ewaa. Ii oŋoaŋgia, embameraurugia ano tosaaŋa mirigianoŋ laligojuti, mono oŋoo nenega ewaa.”
25Kaeŋ iŋijoro kokaeŋ jegi: “Giinoŋ nonoo laaligonana bodinoŋga metogona. Kawaajoŋ eja poŋnanaa jaanoŋ kiaŋkoomu mokoloowoŋati eeŋ, nono saanoŋ Faarao kimbaa weleŋqeqe omaya kolooŋ laligowoŋa.” 26Joosefnoŋ Iijipt yoŋoo balombaajoŋ jeŋkooto ano eŋ waama koi oojeŋi, kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ toroqeŋ eja. Jeŋkooto ii kokaeŋ: Nene gawombaa hoŋgia ii mono mendeeŋgi tuuŋ 5 kolooro iikanoŋa motomotooŋ ii Faarao kimbaa buŋaga koloowaatiwaajoŋ ama laligowu. Jigo gawoŋ galeŋ yoŋoonoŋ baloŋ iikanoŋ motooŋgo Faarao kimbaa buŋa mende koloogi.
Jeikobnoŋ qamoyaajoŋ Joosef qisiro Ooŋ jero.
27Israel yoŋonoŋ Iijipt balombaa prowins qata Goosen kanoŋ rara dunduŋgia meŋ baloŋ aŋgoŋ koma laligogi. Kanoŋ laligoŋ kolooŋ seisei aŋgi jaŋgogianoŋ mamaga somariiro. 28Jeikobnoŋ laaligoya yambu 17 ii Iijipt balonoŋ laligoro. Laaligoya kuuyaa yambuya ii mindiriŋ 147 kolooro.29 a Israelwaa koomu kambaŋanoŋ dodowiro meria Joosef jero karo kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ goo jaanoŋ kewooŋgo mokoloojeŋi eeŋ, giinoŋ mono keteda koi uukaleŋ qendeema qaa kokaeŋ pondaŋ otaaŋ meŋ yagomambaajoŋ jeŋ boroga noo tawonaa baatanoŋ ama kokaeŋ jeŋ somoŋgowa: Niinoŋ komuwe qamona ii Iijipt baloŋ kokanoŋ mende roŋ komba. 30Niinoŋ komuŋ maŋ asaaŋuruna yoŋowo haamo meŋ emaŋati, kambaŋ iikanoŋ noo qamona ii mono Iijipt kantrinoŋa meŋ kema maŋ asaana roŋ koma oŋoŋgiti, iyoŋoo qasirigianoŋ osoŋ roŋ komba.” Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro: “Jejaŋiwaa so ii saanoŋ otaaŋ amaŋa.”
31Kaeŋ ijoro maŋanoŋ kokaeŋ jero: “Qaa ii mono jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiŋ nomba.” Kaeŋ jero Joosefnoŋ ii jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiro Jeikobnoŋ ii moma ligoŋ waŋa meŋ kemeŋ gbaruyaa kitianoŋ ama laariŋ Anutuwaa waeya meŋ mepeseero. Kiaŋ.
Copyright information for
KSR